Vanhemmuus ja kasvatus
Vanhemmuus ja kasvatus
Vanhemmuus on usein aikuisen ja lapsen välillä oleva elämänmittainen suhde. Turvallinen kiintymyssuhde on tärkeä lapsen psyykkisen kehityksen kannalta. Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyy haasteita ja luonnollisia kriisivaiheita raskausajasta lapsen teini-ikään ja aikuisuuteen saakka. Vanhemmuuteen voi tuoda omia haasteitaan vanhemman itsensä kokemat elämäntilannevaikeudet tai esimerkiksi mielenterveydenhäiriöt. Vanhemmalla on vastuu hakea itselleen apua silloin, kun oma hyvinvointi ei ole tasapainossa.
Alatarin psykologin puoleen voit kääntyä raskausajan sekä lapsen kasvun ja kehityksen solmukohdissa sekä kaikissa vanhemmuuteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Elämäntilannekriisit perheessä voivat ratketa helpommin ulkopuolisen ammattilaisen tuella. Keskustelutuki voi auttaa selvittämään tilanteita ja voi ennaltaehkäistä perheen sisäisten kriisitilanteiden pahentumista. Psykologin vastaanotolle voi hakeutua yksin, kumppanin tai lapsen kanssa.
Vanhemmuuden haasteita
Yleisiä vanhemmuutta kuormittavia kriisitilanteita perheessä ovat esimerkiksi vanhempien parisuhdeongelmat, perheen jäsenten tai läheisten sairaudet, päihteiden käyttö, kuolemantapaukset, vanhempien työttömyys, rahojen riittämättömyys sekä talouden- ja asumisenhuolet.
Psykologin keskustelukäynnit voivat olla tarpeellisia yleisten elämän kriisitilanteiden lisäksi esimerkiksi esikoistaan odottaville uusille vanhemmille. Keskustelutuki voi auttaa sopeutumaan syntyvän lapsen mukanaan tuomaan elämänmuutokseen. Tulevan vanhemmuuden herättäviä tunteita on erityisen suositeltavaa käsitellä silloin, kun vanhempi on itse kokenut traumaattisia kokemuksia, kuten hyväksikäyttöä.
Perheen käsite on jatkuvasti laajentunut perinteisestä ydinperhemallista. Monimuotoisissa perheissä, kuten uusio- ja adoptioperheissä, voi nousta esille erilaisia kipukohtia, joiden käsittelyssä psykologin keskustelutuki voi olla hyödyksi.
Vanhempana omasta lapsesta saattaa olla huoli vielä lapsen aikuistuttua ja muutettua kotoa pois. Itsenäistyvä nuori aikuinen voi kärsiä esimerkiksi mielenterveysongelmista, jolloin läheisenä on tärkeä hakea nuorelle apua. Kehityksellisesti poikkeavan tai pitkäaikaissairaudesta kärsivän lapsen vanhempana saattaa joutua kantamaan kasvatusvastuuta vielä kauan lapsen virallisen täysi-ikäisyyden jälkeen.